Vappu tuli taloon

Automatkalla uuteen kotiin, vähän kyllä jänskätti

No niin eli pikku haukku kotiutui uuteen kotiin viime perjantaina. Stengårds Elvira eli "Vappu".

Vappu pääsi heti tositoimiin ja tarkasti iltaheinien laadun. 

Vappu pääsi tekemään tuttavuutta lauantai aamuna myös nipsun kanssa, vähän jännitti kun kaveri oli niin iso mutta kohta jo annettiin pusuja. 

Vapun kanssa on yhteiselo alkanut oikeinkin mukavasti, pikku pentu tepsuttelee mun perässä pitkin pihoja, välillä hairahtuu heppojen tarhanpuolelle, mutta kunhan se tosta kasvaa ja saa ensimmäisen sähköiskun langoista niin tuskin enään sinne tunkee.. Siitä on kyllä fiksu että hevosten jalkoihin ei juokse, vielä ainakaan.. 

Päikkärit piti ottaa ihan peiton alla kun ulkona oli niin kylmä.

Vappu on aikas fiksu pikku pentu ollaan nyt viikon verran eletty yhdessä ja olen sitä aina siinä leikin yhteydessä pyytänyt istumaan ja makuulle ja irti- käskyn.. kaikki suorittaa jo suvereenisti :) On se fiksu. Kumpa se oppis sisäsiistiksi yhtä nopeasti. 

Tänään käytiin Veikon ja sen vuokraajan ja omistajan kanssa maneesilla treenaamassa tuleviin kisoihin. Nipsu pääsi suosikki puuhaansa -heti syömisen jälkeen- hyppämään. Alkuun otettiin kavaletti sarjaa ravissa Nipsu meni ihan hienosti kunhan saatiin vaan väli oikeeseen mittaan. 

Sitten pidennettiin väli ja tehtiin sama kavaletti sarja laukassa. Nipa meni noin yleisesti ihan hyvin, mutta tuppas aina kaatamaan ensimmäisen kavaletin takajaloilla. 

Pieni (ja tällä todella tarkoitan pientä huomautusta, en nimittäin juurikaan välitä sen käytöstä noin muuten...) muistutus raipalla ja sitten se muisti ottaa myös ne takajalat mukaan. :)

Tänään hypättiin vaan pieniä esteitä max. korkeus oli 80cm, kun kaikki tolpat oli derby-kentällä eikä jaksettu niitä sieltä alkaa raahaamaan maneesille.

Nipsu hyppäs hienosti, pehmeästi, pyöreästi ja ylipäätään hyvin, yhdestä kompastelusta huolimatta.. oli hilkulla ettei menty esteen jälkeen nurin.. kun puomi jäi jalkoihin. 

pieni kompurointi kuuluu asiaan, ainakin silloin kun minä ja Nipsu ollaan radalla... 

Nipsu otti ja ylätti mut loppuraveissa ja kulki melkein kunnollisessa muodossa.. On mulla vaan hieno ponski!

Pikku apuri oli ihan puhki treenien jälkeen. Vappu opetteli tallikoiran elämään ja oli meidän mukana tallilla katsomon puolella :) kovasti olisi halunnu isojen heppojen kanssa juoksemaan.. :D

Arjen pieniä iloja.

Taas on lipsahtanut kirjoitusten väli vähän turhan pitkäksi.. mutta silloin kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen päätin etten ota mitään turhaa sterssiä tästä enkä kirjoita väkisin, jotta sisältö pysyisi edes vähän mielenkiintoisena.

Mutta se siitä.. paljoa ei ole tässä välissä tapahtunut, ihanaa arkea hevosten ja tallin pidon merkeissä ja nyt kun olen saanut otettua taas itseäni niskasta kiinni olen myös aloittanut lenkkeilyn uudelleen. 

Aamulenkillä saatoin haukata hieman liian ison palan...

Olin aamulenkillä tässä yksi lauantaiaamu ja ajattelin koukata pellon poikki... ehkä lievä virhearviointi kävi heinän korkeuden ja kosteuden suhteen.. kun sain rämmittyä tuolta pois housut ja kengät oli aivan litimärät.. ei siinä voinut muutakun nauraa. Mutta oli se kyllä mukavaa, olo oli tosi ihana lenkin jälkeen ja energiaa riitti kivasti koko päiväksi. 

Käytiin viikonloppuna vanhempien ja pikkuveljen kanssa siskon ja hänen avomiehensä luona varsinais-suomessa pyörähtämässä ja käytiin Pakkahuoneella syömässä ehkä parasta pitsaa IKINÄ! Lohi-Ceasar pitsa ihan loistavaa ja pohja oli käsin tehty. Olin ihan fiiliksissä tosta, nam nam.

Tänään käytiin hakemassa naapurin sedältä heiniä hevosille, hänellä sattuu olemaan paalauskone ja sieltä saadaan sopimuksen mukaan hakea heinää. Oli tuo lato kyllä sen verran monen mutkan takana että saatiin laittaa neliveto päälle että päästiin sinne asti.. no hauskaa oli 

Tällä kertaa otettiin vaan pikku kuorma ja lastattiin vain veljen pick-up täyteen. 

Sitten ehkä siihen kiinnostavimpaan uutiseen. Koska kissa ja hevonen ei riitä täytyi perheen kokoa suurentaa vielä yhdellä tulokkaalla. Minulle siis tulee koira. Pitkään olen sitä miettinyt ja suunnitellut ja nyt kun ostin talon ja on vakityöpaikka kiikarissa niin uskalsin koirulin nyt hyvillä mielin ottaa. 

Kävin enne juhannusta tätä kaunokaista (valkoinen) katsomassa ja ihastuin kyllä heti. 

Pikku prinsessalle panta ja talutin

Pikkuinen siis kotiutuu huomenna, vähän jänskättää että kuinka Irmeli mahtaa uuteen tulokkaaseen suhtautua, ehkä se siihen tottuu, toivon mukaan..

Kun olen pikkuhiljaa tehnyt hankintoja koiran kotiin tuloa varten olen myös katsellut koiranpetejä, ja ne ovat järkyttävän kalliita. Noh, minäpä ratkaisin tämän ongelman ja päätin itse tehdä pikkuiselle sängyn vanhasta perunalaatikosta... Kuvia tulossa heti kunhan maali kuivuu ja saan pehmusteen ompelun valmiiksi. 

Ei tässä voi muuta kuin olla tyytyväinen omaan elämäänsä ja arkeen joka on ainakain taas toistaiseksi IHANAA! 

Kesä ja Kärpäset

Nyt se kesä tuli, mä olen sitä koko kesäkuun odottanut ja nyt se tuli!! Se iski täksi yhdeksi viikonlopuksi oikein kunnolla perjantaina täällä oli se +30 astetta ja lauantainakin +28 astetta. Ei näistä ilmoista voi kun tykätä.. tai minä ainakin nautin! 

Irmeli nauttii helteestä varjossa hortensian alla.

Mulla meni suurinosa päivästä vanhempien uima-altaalla makaillen, aurinkoa ottaen ja hyvää kirjaa lueskellen. 

Koska aamupala jäi olemattomaksi, (nukuin pommiin ja tuli suhteellisen kiire viemään hevosille aamuruokaa...) nautittiin äitin kanssa uima-allas terassilla brunssi: valkohomejuusto-mansikkacroisantteja ja kahvia. 

Laitoin terassia hieman uuteen uskoon, kaivoin pöydän esiin varastosta, hankin sen joskus kun olin vielä pentikillä töissä. tosi kiva ja helppo. ja huomatkaa että pärekori on löytänyt paikkansa. 

Siivoilin myös verannan Tosi pikasesti  ja lauantai-ilta meni keinussa istuen ja lueskellen Kate Mortonin Hylätty puutarha romaania. Ihana kesälukeminen! Todella hyvä kirja. Tuon keinun sain siis äitiltä ja iskältä tupaantuliaislahjaksi, kun ostin tämän talon. Siinä on ihana löhötä ja lukea.

Todella kun tuli kesä tuli myös kärpäset, paarmat ym polttiaiset... Nipsu ei niihin normaalia kummemmin reagoi eli ei siis hinkkaa eikä kaipaa kummemmin mitään loimeakaan.. Kunhan on myrkyt kohdillaan niin nipa pärjää, välillä tulee sitten isompia paukamia mutta niihin hieron sitten tarvittaessa hydrocortisonia.

Dr. Repel... ostin sen siinä uskossa että on oikeasti hyvää kun sitä on kuitenkin kehuttu kovin... no kyllä se sen ratsastuksen ajan toimii ihan ok, mutta laitumella sitä on turha yksistään hevoseen suihkuttaa... itse en ole huomannut mitään vaikutusta.. Mutta tosiaan meillä käytetään sitä siis lähinnä vain kun lähdetään ratsastamaan, sen pari tuntia vaikuttaa oikein hyvin.. 

ja tämä <3 haisee kuin synti, mutta toimii! Pitää kaiken loitolla, kärpäset, paarmat, polttiaiset ja myös tietyt ihmiset :D Omasta mielestäni ehdottomasti paras. Niin kauan kun se tehoaa ja tuo hevoselle helpotusta ötököiltä, en jaksa välittää tuosta uskomattoman kammottavasta hajusta. Tosin en kyllä suosittele ruiskuttamaan vastatuuleen...

kova combo.

Tätä geeliä käytän nivusiin ja päähän levitän ihan ronskisti käsin (mukana tulee siis kyllä sieni), laitan yleensä aamuin ja illoin jolloin saan parhaan vaikutuksen.

Nipsu on kyllä siitä kiva että spray pullojen kanssa voin mennä laitumella ja alkaa vaan ruiskuttamaan eikä hän lähde karkuun.. tietää varmaankin että noi tökötit helpottaa.

Meidän laidun ja talli on kyllä muutenkin sen verran tuulisella paikalla, että välillä tuntuu että meillä on vähemmän ötököitä kuin muilla talleilla. Mikä taas heppojen kannalta on ihan loistava juttu!

Pojat käy päivälevolla pikkutarhassa, ja siitä on sitten taas hyvä virkeänä jatkaa vihreän syömistä laitumen puolella. 

Tyytyväinen ponski syömässä ja nauttimassa kesästä

Veikkoa taas kärpäset kiusaa hieman enemmän, vaikka aamuin illoin suihkutetaan dr. repelin kanssa läpi.. tämä touhu tosin on veikon kanssa hieman haastavampi kun tuppaaa lähtemään karkuun, jos ei ota kiinni... 

Mutta en kuitenkaan valita! Myrkyt on kunnossa, joten lämpöä tänne lisää!

Ja Muistakaa rakkaat ystäväni käyttää aurinkorasvaa! Itselle kävi hassusti ja vaikka käytin spf 30 aurinkorasvaa paloin silti ja nyt on selkä ja hartiat aurinkoihottumalla ja aivan punaiset ja kutina on todella inhottava! Ja hevosille myös aurinkorasvaa, ettei pääse ponin nenä palamaan.