Kasa lääkkeitä ja päikkärit teki ihmeitä ja olin jo 5 aikaan taas elävien kirjoissa.
Olin jo sunnuntaina suunnitellut maanantain valmiiks; töistä tallille ja sieltä jumppaan, mutta...
Etenkin tuo ratsastus olisi ollut tärkeä sillä Nipsun perjantaisen megasikailun jälkeen päätin pitää tehoviikon ja ottaa siltä löysät pois! Eilisestä vielä tänään toipuen päätin vain irtojuoksuttaa Nipsua kentällä. Kyllähän se siinä juoksi mutta oliko siitä sitten mitään hyötyä, epäilen, taisi olla humma vaan tyytyväinen kun ei mamma ollut kyydissä vaatimassa mitään turhuuksia.
Maanantai-iltana toipuessani päänsärystä kaivoin kameran esiin ja päätin hieman kuvailla kauniita asioita, ihan vain sisätiloissa tosin..
Laitoin sisäeteisen pöydällä pienen kevät asetelman. Tuon puuhevosen ostin pentikistä ensimmäisen työpäivänäni, rakastan sitä, siinä on jotain vanhaa, mutta silti uutta ja ihanaa.
Vanhemminten (...olen vasta 26 ja jo ikäkriisin kourissa) olen oppinut rakastamaan kaikkea vanhaa ja tavaroita jolla on jokin tarina, kävin joulun alla taloni yläkerrassa, joka tällä hetkellä toimittaa varaston virkaa, ja löysin tämän mummoni vanhan upean arabian kulhon. Hieman se on nuhjuinen ja aikaa nähnyt, mutta ne tekevät siitä kauniin.
